*Huom. En käytä sanaa taktinen kertaakaan arvostelussani!

Classic Army M24 (ver. 2) on pulttilukkoinen tarkka-ampujan ase (itse käytän mieluummin sanaa sala-ampuja joka on lähempänä englannin kielen sanaa sniper). Asetta käyttävät pääasiassa USA:n armeijan sala-ampujat (siellä ase kulkee nimellä M24 SWS, Sniper´s Weapon System). Vaikka airsoft versio aseesta onkin hyvin oikean näköinen on eroja oikeaan ainakin materiaalin kannalta todella paljon esim. oikeassa aseessa tukki on tehty yhdistelmästä joka sisältää kevlaria, grafiittia ja lasikuitua, joka sitten on sidottu yhteen epoksimuovilla, kun taas airsoft versiossa on tyydytty käyttämään "jokseenkin" halvempia aineita. Ja hyvä näin! Näin ollen minullakin oli varaa ostaa tämä ase. Tyytyväinen olin viimeistään silloin kun kävelin Turussa aseliikkeeseen asennuttamaan kiikarin jalkoja ja liikkeen myyjä ei erottanut asetta oikeasta sitä kädessä pidellessäni.

Vaikka airsoftissa osa lajin ajatusta onkin aseiden oikea ulkonäkö ja tyylikkyys oli minulla kuitenkin muitakin syitä juuri tämän aseen ostoon kuin vain sen ulkonäkö. Koska niin monella Suomessa on APS2 en sellaista halunnut. APS2:een löytyy kuitenkin huimasti enemmän "päivityksiä" kuin M24:ään. Tämä siis jos haluaa asettaan virittää. En missään tapauksessa väheksy kyseistä asetta. Tarjolla oli myös muita pulttilukkoisia, mutta päädyin kuitenkin M24:ään myös seuraavista syistä: aseessa on säädettävä perälevy, tähtäinkisko löytyy aseesta jo valmiina (vertaa esim. Sun Project M40A1), aseessa on myös vakiona säädettävä hop-up.

Aseen valintaan vaikutti myös se, että halusin/haluan pelata sala-ampujan roolissa. Mielestäni sala-ampuja ei voi olla jos ei omista pulttilukkoista asetta. Tunnelma ei vaan ole sama esim. PSG:llä. Tietenkin puoliautomaatista on hyötyä, mutta silloin tuo tuiki tärkeä ajatus yksi laukaus - yksi tappo usein unohtuu. Myös tulituen tarve korostuu kun pelaa pulttilukkoisella.

Myös aseen paino on minulle tärkeä. Aseen pitää painaa kunnolla jotta se ei heti käteen otettaessa tunnu niin lelulta (vaikka lelujahan nämä kuitenkin ovat). Oikea M24 painaa 5,49 kg tyhjänä ilman tähtäintä. Classic armyn airsoft versio painaa ilman lipasta ja tähtäimiä 3,685 kg. Kun tähän lisää etujalat (kiitos Lasse Tuominen kun teit ne), kiikarin, remmin , lippaan ja ghillie-kankaat saadaankin aseelle jo oikean aseen verran painoa. Ase on myös vakaampi ja tarkempi jos painoa on enemmän. Pituutta aseella on 1130 mm. Olen harkinnut äänenvaimentimen hankkimista, mutta tuolloin aseen liikuttelu metsässä, jossa pääosin pelailen, hankaloituu. Ulkonäön kannalta se voisi olla hienoa ja piristäisi kehoa ja mieltä. Valitsin M24 version jonka piippua ei ole ulkorihlattu yksinkertaisesti koska pidin sen ulkonäöstä enemmän. Toisaalta piippu peittyy nykyisin kaiken naamioinnin alle... Kiikari joka aseessa on, ei ole laadultaan eikä myöskään ulkonäöltään paras mahdollinen. Nykyisin se kuitenkin peittyy ghillie-kankaan ja maastoverkon alle, joten en ole uuteen kiikariin viitsinyt sijoittaa rahaa. Koska puhumme airsoftista riittää mielestäni hienosti tällainen kiikari (4 x 32). Jos jossain vaiheessa saan kiikarikuumeen voi sellainen aseeseen kuitenkin ilmestyä.

Asetta on markkinoilla neljänä eri versiona: Classic Army ver.1, Classic Army ver.2 (josta kaksi eri versiota; ulkorihlattu ja tavallinen) ja sitten PDI:n versio jota kutsutaan myös Japanin versioksi. Viimeksi mainitusta saakin sitten pulittaa itsensä kipeäksi. Kaikki mallit on valmistanut PDI, joten ver.2 ja PDI Japanin versiossa on hyvin vähän eroja. Jos asetta aikoo virittää ja pistää kuitenkin sisuskalut uusiksi on mielestäni turhaa ostaa tuota kalliimpaa versiota. Versio yhden ja kahden erot ovat suuret. Uudemmassa on esim. hop-up mekanismi, yksiosainen piippu, liipaisinmekanismi on täysin muutettu.

M24 lippaaseen mahtuu 25 kuulaa ja yhden voi ladata valmiiksi aseeseen. Mielestäni esim. 10 on jo tarpeeksi/lippaallinen koska kuitenkin niin harvoin pääsee käyttämään tätä määrää pelissä. Pidemmässä skenaariossa lippaan koosta voi olla hyötyä. Aseen lippaat ovat laadultaan todella huonoja ja suosittelenkin käyttämään APS2-lippaita. Nekin ovat muovia, mutta toimivat ja kestävät vähän paremmin kuin M24 omat. Ja kyllä, ne ovat yhteensopivia. Kirjoittelin vähän aikaa sitten Classic Armylle ja sieltä vähän lupailtiin metallisia lippaita. Näitä ei kuitenkaan ole näkynyt. Muuta muovia aseesta saakin sitten tosiaan etsiä.

Ase on vakiona niin kuin "kuolleen pieru". Se ei ammu yhtään kovempaa kuin vakiosähkötkään. Tarkkuus vakiosähköihin verrattuna on kuitenkin huima aseessa vakiona olevan tarkkuuspiipun tähden. Aseella pystyy siis saamaan "tappoja" ihan vakionakin jos vaan pelaa oikein ja käyttää esim. Ghillie-pukua tai muuta hyvää maastoutumista apunaan. Itselläni aseen lähtönopeus oli 85 m/s vakiona. Vakiolähtönopeudessa on suuriakin vaihteluja yksittäisten aseiden kohdalla myös M24 sarjassa.

No tottahan toki tuo kaunotar oli viritettävä. Ensimmäinen ostokseni oli 250 % jousi PDI:ltä. Jousi ei aseeseen suoraan mene koska jousen paksuus estää sitä menemästä vakiomäntään. Vakio 11mm ja viritysjousi 13mm. Oli siis hankittava viritysmäntä ja samalla otin myös jousenohjaimen. KM tekee pätevää settiä josta molemmat löytyvät. Pistin osat paikalleen, mutta vakiosylinterillä aseen lataus oli aivan karmeaa. Sylinteri hajoili vähitellen vaikka mistä. Sylinteri alkoi vähitellen myös vääntyilemään kun asetta yritti ladata. Se myös kului nopeasti. Vaikka jotkut artikkelit internetissä väittävätkin, että M24 kestää hienosti esim. 300 % jousen suoraan, ei näitä puheita kannata uskoa. Kestäähän ase sitä pienen hetken, mutta käyttöikä lyhenee todella huomattavasti. Päätin siis ostaa aseeseen kaasusylinterin jota Classic Army valmistaa. Minua kyllä varoiteltiin ostoksesta, mutta päätin silti tilata sellaisen. Kaasusylinteriä en koskaan päässyt kokeilemaan, koska WGC lähetti minulle väärän setin joka oli n. 1000 mk kaasusylinteriä kalliimpi. EI HUONO KAUPPA! Setissä olikin sitten kaikki: PDI mäntä, jousenohjain, 300 % jousi, virityskahvan vahvistettu kiinnike, vahvistettu sylinterin pää, terässylinteri ja o-renkaat. Aseessa ei enää ole mitään vakiota sisällä paitsi piippu hop-uppeineen. Laitettuani kaikki viritysosat paikalleen oli aseen liipaisinveto n. 6 kg joka on todella paljon etusormelle. Myös tarkkuus kärsii tästä koska ase heilahtaa ammuttaessa. Liipaisinkoneistoa on nyt vähän viilailtu ja säädetty jotta liipaisinveto olisi kevyempi. Jotkut smurffit ovat valitelleet aseen latauksen jäykkyyttä. Itseäni tämä ei haittaa ja olen siihen tottunut.

Huonoa aseessa on hop-upin säätö. Se on tehtävä todella pienellä työkalulla joka katkeaa helposti. Ruuvi josta hop-upia säädetään tipahtaa helposti aseen sisään jos sitä ruuvaa liian syvälle. Tämän oppii n. kahdesta kerrasta koska ase on sitten purettava ihan osiin. CA on kuitenkin ajatellut että näin voi käydä ja asettanut pienen teipinpalan ruuvin alle. Tämä estää ruuvia hukkumasta ja tipahtamasta edelleen aseen latausmekanismiin. Hop-upia säädetään lipaskolosta. Aseen latausmekanismi on samalla vedettävä taaksepäin. Tämänkin olisi CA voinut tehdä hieman helpommaksi. Onneksi tätä ei tarvitse tehdä usein kunhan vain käyttää saman painoisia kuulia joka kerta. Käyttöiän myötä myös hopin ruuvi, kuten kaikki muutkin ruuvit joita joutuu vääntämään ja kääntämään, löystyy ja tähän auttaakin vanha kunnon kikka; vähän kynsilakkaa ruuvin koloon ja voilá. Ei kuitenkaan kannata ottaa äidin meikkikaapista sitä kallista ja kivan väristä lakkaa...

Ase ampuu nyt helposti kuulan juomatölkin pohjasta läpi, edelleen läpi päältä ja survaiseepa vielä ohuesta pahvistakin toiselle puolelle. Se kantaa helposti pidemmälle kuin viritetyt sähköt ja sitä voikin vasta nyt viritettynä kutsua sala-ampujan aseeksi. Ase on tarkka, tehokas, painava, hyvän näköinen ja M24 omistajan ei myöskään tarvitse kärsiä muovisista osista eikä natinasta. M24 on myös todella hiljainen. Asetta ei voi kuitenkaan käyttää ilman kiikaritähtäintä tai punapistettä, mutta kukapa niin edes ajattelisi tekevänsä. Ase on jumittanut pelissä ainoastaan kerran ja sekin johtui lippaasta, ei aseen koneistosta muuten. En rasvaa aseesta muuta kuin lipaskoneistoa, koska rasva, silikoniöljy ja muut paskat keräävät helposti metsässä kaikenlaista paskaa aseen sisään ja vaarana on että se jumittaa.

Ajattelin nyt antaa pisteitä omalle M24:lleni. Tämä ei tietenkään päde kaikkiin M24:iin. Aseet ovat yksilöitä niin kuin ovat naisetkin...oikukkaita, mutta niin ihania. Asteikko on 1-5.

• Luotettavuus: 4 (Lippaan tähden)
• Tarkkuus. 5
• Kantomatka: 4 (Sitä ei voi olla tarpeeksi airsoft aseessa!)
• Hiljaisuus: 5
• Mukavuus: 4
• Tasapaino: 4
• Paino: 5
• Lippaan vaihto: 2
• Päivitykset: 4 (Enemmänkin voisi olla saatavilla)
• Purkaminen: 4
• Purku(kentällä): 2 (Ei onnistu ilman työkaluja)
• Suutuspäissään heittäminen: 2 (Kevyempi ase lentäisi pidemmälle!)